Usein kysyttyä

Puhdasvesikaivo on pohjaveteen ulottuva (kehystetty) vedenottokuilu tai -putki, josta vesi on nostettavissa käyttöön. Yleisimmät kaivot ovat rengas- tai porakaivoja. Kaivon rakenteet ja ympäristö tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Merkittävä osa veden laatuongelmista johtuu vaurioituneista tai viallisista rakenteista. Kansirakenteiden puutteet ja huono kunto on myös vakava turvallisuusriski.

Eerola-Yhtiöt toimittaa talousvettä kuivuneisiin kaivoihin.

Hiekanerotinkaivot sijaitsevat kiinteistön sisä- tai piha-alueella. Ero hiekanerotinkaivon ja sadevesikaivon välillä on se, että hiekanerotinkaivon purkulinja kulkee aina öljynerotinkaivon kautta.

Hiekanerotinkaivo erottelee vedestä kiinteän ja nestemäisen osuuden painovoimaisesti, siten että hiekka jää kaivon pohjalle ja vesi jatkaa matkaa poistoputken kautta öljynerottimeen, mikäli kaivossa on sellainen.

Kaivoa tarvitaan kaikissa sellaisissa tiloissa missä syntyy hiekansekaista vettä.

Kaivo tulee tyhjentää hiekasta tarvittaessa eli se tulee tarkastaa esim. mittakepillä säännöllisesti.

Rasvanerotinkaivoja on kaikissa sellaisissa kiinteistöissä, joissa tehdään ruokaa tai syödään paljon mm. päiväkodit, koulut, ravintolat, kauppakeskukset sekä suurtalouskeittiöt.

Kaivo erottelee rasvan vedestä. Rasva on vettä kevyempää, jolloin rasva kerääntyy pinnalle ja vesi alapuolella siirtyy eteenpäin poistoputkea pitkin.

Kaivoissa on hälytin, joka ilmoittaa, kun rasvatila on täysi, jolloin kaivo pitää tyhjentää ja puhdistaa. Kaivoissa on myös padotushälytin, hälytin ilmoittaa mahdollisesta tukoksesta tai häiriöstä kaivon purkuputkessa. Alla kuva myös hälyttimestä.

Öljynerotinkaivot sijaitsevat kiinteistöjen sisä- ja ulkotiloissa. Kaikkialla missä syntyy tai on mahdollista syntyä öljypitoista jätettä.

Kaivo erottelee jätteestä öljyn, joka vettä kevyempänä jää nesteen pinnalle ja pohjalle tippuu nesteessä oleva kiinteä ainesosa, väliin jää vesi.

Öljynerotinkaivoissa on hälyttimet, jotka ilmoittavat tyhjennystarpeesta. Öljynerotinkaivot tulee tarkastuttaa valtuutetun tarkastajan toimesta kerran vuodessa. Alla kuva myös hälyttimestä.

Yleensä WC:n jätteille, tai tarpeen vaatiessa talouden kaikille jätevesille tarkoitettu umpisäiliö. Säiliö on vesitiivis. Kaivossa ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Jäte tyhjennetään kaivosta suoraan autoon, josta se toimitetaan käsiteltäväksi. Kaivon materiaali voi olla betonia, lasikuitua tai muovia.

 

Saostuskaivo tai saostussäiliö eli sakokaivo on vesitiivis yksi- tai useampiosainen jäteveden mekaaninen esikäsittelylaite. Laite erottelee jäteveden ainesosia: jäteveden virratessa laitteen läpi kiintoaines laskeutuu kaivon pohjalle, jolloin vettä kevyemmät ainesosat nousevat pintaan. Sakokaivo ei yksinään täytä enää laissa jätevesikaivolle asetettuja vaatimuksia.  

Harmaavesijärjestelmä on järjestelmä, jossa tehdään kolme kaivoa peräkkäin. Kaivoissa vedestä erotellaan irtoaines hitaalla virtaamalla, jonka jälkeen jää vain vesi, joka johdetaan imeytys/suodatuskenttään. Tämä on tyypillinen ratkaisu haja-asutusalueella. Pohjavesialueilla tulee aina käyttää umpisäiliöratkaisua.

Panospuhdistamo sisältää yleensä 180 litran prosessisäiliön, jonne syötetään kemikaali ja jäte ilmastetaan (ajetaan ilmaa pohjaan, jolloin syntyy vähän tuoksuja). Säiliön ollessa täynnä tuotos ajetaan ulos, ja sitä seisotetaan vähintään 30 minuuttia, jolloin sakka laskeutuu pohjalle. Liete palautuu takaisin ensimmäiseen säiliöön, jossa sitä kerrytetään, kunnes järjestelmä ilmoittaa, että on tarve tyhjennykselle (tämä tapahtuu noin 800 panoksen jälkeen). Puhdistamossa poistetaan fosforia ja typpeä.

Eerola Yhtiöt toimittaa panospuhdistamosta kerätyn lietteen jätevedenpuhdistamolle.

Biologisessa puhdistamossa järjestelmän oma bakteerikanta puhdistaa lietettä ja käyttäjät itse tuottavat puhdistamon tarvitsemat bakteerit. Muuten järjestelmä on samanlainen kuin panospuhdistamo.

Lietettä ilmastetaan, mikä nopeuttaa orgaanisten aineiden biologista hajoamista. Mikäli järjestelmää ei aktiivisesti käytetä, ilmastuksella pystytään myös pitämään puhdistustoimintoja yllä useita viikkoja. 

Piha-alueen ritiläkannella varustettu kaivo, josta vesi johdetaan maastoon esim. ojaan, järveen tai mereen. Säännöllinen tyhjennys hiekasta ja roskasta on tärkeää, jotta varmistetaan kaivon häiriötön toiminta.

Asunnon sisätiloissa oleva kaivo, joka on yleensä halkaisijaltaan 20-30 cm.

Kaivo voi sijaita suihkussa, saunassa, pannuhuoneessa, kuraeteisessä, apukeittiössä tai muualla kodin kosteissa tiloissa.

Lattiakaivo on tärkeää avata säännöllisesti vähintään kolmen kuukauden välein ja poistaa siitä kaikki irtokertymä.

Huom! Mahdollisen viemäritukoksen sattuessa on tärkeää ilmoittaa viemäritukoksen avaajalle, mikäli on käytetty avauskemikaaleja. Näin vältymme turhilta työtapaturmilta.

Järjestelmä, jossa vesi johdetaan hulevesijärjestelmään tai suoraan maastoon. Tärkeää johtaa vesi tarpeeksi kauas rakennuksesta. Rännikaivot ovat yleensä rakennuksen nurkissa.

Salaojakaivon tarkoitus on pitää rakennuksen perusta kuivana. Ne tulee puhdistaa noin viiden vuoden välein. Putkien pesut sekä kaivojen tyhjennys on tehtävä kokonaisuutena koska näin varmistetaan koko järjestelmän häiriötön toimiminen. Puiden juuret hakeutuvat usein salaojaputkiin, jolloin järjestelmän toiminta heikkenee huomattavasti tai voi jopa estyä.

Viemärijärjestelmässä oleva kaivo mistä voidaan tarkastaa viemärin toimivuus rakennuksen ja varsinaisen kaivon välissä. Tarkastuskaivosta voidaan tarvittaessa tehdä tarvittavia huoltotoimenpiteitä. Mikäli tarkastuskaivoa ei ole, voidaan tukkeutumistilanteissa joutua purkamaan rakenteita, esim. WC:n istuin.